BRIEFINGKANSIO PIRTTIVUOPIO

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO

2. "LENNONJOHTO"

3. PELASTUSPALVELU

4. AIKAKIRJAUS

5. KONTRASTIMERKINNÄT

6. MAASTOLASKU

7. SÄÄ JA VAARALLISET SÄÄOLOSUHTEET

8. KIINNITYS

9. VARUSTUS

10. HAPPILAITTEET JA NIIDEN KÄYTTÖ

11. TIETOA KIIRUNASTA

12. RADIOTAAJUUDET


1. JOHDANTO  

Tämä opasvihkonen on tarkoitettu käytettäväksi Kebneleirin osanottajien briefaukseen. Osallistuvan joukkueen johtaja vastaa siitä, että jokainen joukkueen osanottaja tuntee sisällön. Tiedottamisen on tapahduttava hyvissä ajoin ennen leirille lähtöä. Joukkueenjohtaja vastaa joukkueesta ja varusteista.


2. "LENNONJOHTO" * Pirttivuopion "lennonjohto" toimii radiotaajuudella 123.50 MHz ja sen kutsu on "NIKKA RADIO". Ensisijaisesti käytetään ruotsia, toissijaisesti englantia. Jokaisessa lentokoneessa on oltava taajuus 123.50 MHz ja hätätaajuus 121.50 MHz. Muut käytettävissä olevat taajuudet löytyvät liitteestä 1. Joukkueen, jolla on käytettävissään maa-asema radioliikenteen kuunteluun, on ilmoitettava siitä lennonjohdolle, jotta asemaa voidaan käyttää mahdollisissa

* Lennonjohdolla tarkoitetaan tässä lähinnä kirjuria, EI VIRALLISTA LENNONJOHTAJAA.

2.1 Lentosuunnitelma Kirjallinen lentosuunnitelma on jätettävä lennonjohdolle ennen lähtöä. Täytä lomakkeeseen koneen tunnus, ohjaajan nimi ja arvioitu lentoaika. Lennon aikana lentosuunnitelmaa voidaan muuttaa radioteitse. Lennonjohtaja vahvistaa muutoksen.
 HUOM! Ellei lentokone ole laskeutunut ilmoitetun laskeutumisajan kuluessa, on etsinnät käynnistettävä viimeistään 30 min. kuluttua merkityn laskeutumisajan jälkeen. Leirin johtohälyttää tällöin ARCC, jolloin ilmavoimat, poliisi ja tunturipelastuspalvelu aloittavat etsinnät. Voit joutua korvausvelvolliseksi, mikäli on todisteita siitä, että olet laiminlyönyt lentosuunnitelmaasi merkityn laskeutumisajan noudattamista ja pelastuspalvelu on hälytetty.

2.2 Lentäminen Lentoon aikova ohjaaja asettuu koneineen lähtöjonoon. Lentokoneet siirretään eteenpäin jonossa, niin että lähtö aina tapahtuu lennonjohtokopin luota/linjassa. Tarkista, että purjelentokone ja hinauskone ovat radan keskilinjalla.

2.3 Ilmoitus "lennonjohdolle" laskeutumisesta Laskeuduttaessa on "lennonjohtajalle" ilmoitettava saapuminen odotusalueelle (NEDFLYGNINGSZONEN) sekä lentokorkeus. "Lennonjohtajalle" ilmoitetaan myös saapuminen myötätuuliosaan (MEDVINDSLINJEN), jolloin korkeutta pitää olla vähintäin 250 m. Minimikorkeus merkillä on 200 m. Jos laskeutumisradalla on tungosta ohjaajan ei pidä epäröidä laskeutua lähtöradalle, hinauskoneiden laskeutumisradalle tai kentän ulkopuolelle. Ilmoita aikeistasi radioitse. HUOM!!!  PURJELENTOKONEITA koskee OIKEAKIERROS  (kellonmukainen) ja MOOTTORILENTOKONEITA koskee VASENKIERROS (kellonvastainen)!!!

2.4 Laskeutumistoiminta Odotusalueella olevan matalimman koneen on laskeuduttava ensin!!!  Jos odotusalueella on monta purjelentokonetta, etäisyys (OIKEANPUOLISEEN) myötätuuliosaan menevien koneiden välillä on oltava noin 30 sekuntia!  Tämä toiminta koskee tungosta odotusalueella.

2.5 Viimeinen laskeutumisaika Ennen lennolle lähtöä ohjaajan tulee tarkistaa päivän "viimeinen laskeutumisaika", josta on ilmoitus lennonjohtokopin seinällä. Normaalisti viimeinen laskeutumisaika on 1 tunti ennen auringon laskua. Muista noudattaa laskeutumisaikoja äläkä ylitä päivän viimeistä laskeutumisaikaa kun teet lentosuunnitelman.

2.6 Huonon sään sattuessa Keskeytä lentosi ajoissa huonon sään sattuessa. Ilmoita myös muille lentäjille ja NIKKA RADIO:lle sään huononemisesta. Onhan mukavampaa yöpyä lämpimässä huoneessa tai asuntovaunussa kuin laskeutua tunturille.

Sisällysluettelo.


3. PELASTUSPALVELU Mikäli suuntavaisto pettää tai joudut vaikeuksiin, kutsu jotakuta asemaa ja selitä mitä on tapahtunut. Kiirunan torni voi pyynnöstä taajuudella 130.15 MHz antaa QDM:n, kurssin Kiirunan kentälle. Purjelentoleirillä avustavat hinauskoneet ja NIKKA RADIO valvovat taajuudella 123.50 MHz.


4. AIKAKIRJAUS "Lennonjohtaja" merkitsee muistiin kaikkien purjelentokoneiden lähdöt, laskeutumiset ja  kulloinkin kyseessä olevan hinuskoneen "keikat" kenttäkirjaan (FLYGDAGBESKED). Päivän lentojen jälkeen löytyy kopio kenttäkirjasta lumilingon viereen parkkeeratusta asuntovaunusta. "Lennonjohtaja" on varattu lentotoiminnan aikana – älä häiritse häntä lentoaikoina kysymällä lentoaikoja. Lennon jälkeen voit myös noutaa oman lentoplaanisi lennonjohtokopin etukulmassa olevasta "postilaatikosta".


5. KONTRASTIMERKINNÄT Ote asetuksesta AIP GEN 1.5.1 och 1.5.2.
- Tunturialueella lennettäessä, ilma-aluksella tulee olla sellainen väri tai sen tulee olla varustettu sellaisilla merkinnöillä, että se erottuu hyvin ympäröivästä maastosta. Värityksen tai merkintöjen tulee olla oranssi tai punainen, ei kuitenkaan tummanpunainen. VÄRIN TULEE OLLA FLUORISOIVAA.

- Merkinnät lentokoneissa tulee sijoittaa siipien ylä- ja alapuolille, rungon sivuille ja pyrstöön. Merkintöjen yhteispinta-alan tulee olla enemmän kuin 2 neliömetriä. Samat periaatteet koskevat maalattuja koneen pintoja, jotta oikea kontrastivaikutus saavutetaan.

Sisällysluettelo.


6. MAASTOLASKU Jos joudut tekemään maastolaskun – tässä muutama ohje selviytyäksesi. Terveytesi on tärkeä, mutta se on täysin riippuvainen omasta toiminnastasi. Aloita ottamalla asiat hyvin rauhallisesti. Ennakoi ajattelemalla
- Jätä radio kuuntelulle. Vältä tekemästä liian monta kutsua, joihin et saa vastausta. Akun kapasiteetti on rajoitettu. Radio kuluttaa 20 kertaa enemmän virtaa lähetettäessä kuin vastaanotettaessa. Muista, että hätätaajuuksilla 121.5 MHz ja 243.0 MHz päivystetään.
- Älä lähde koneen luota ellet näe asutusta. Jos kuitenkin päätät etsiä asuttuja alueita, muista jättää viesti mihin suuntaan aiot kulkea, minne tähtäät ja milloin lähdit. Kiinnitä viesti selvästi näkyville kojetauluun.
- Yöt Ruotsin tunturialueilla voivat tähän vuodenaikaan aiheuttaa runsaasti yllätyksiä, useimmat epämiellyttäviä. Sinun tulee epäröimättä käyttää mukanasi olevia välineitä. Laskuvarjo on ehkä usean tuhannen euron arvoinen pakkauksessaan, mutta paljon arvokkaampi eloon  jäämisen vakuutena, jos sitä käytetään telttana tai makuupussina vaikkakin se tuhoutuisi kokonaan. Alueen yölämpötila saattaa vielä huhtikuussakin olla alle –30 astetta.
- Ennakkokäsityksen tunturilla yöpymisestä voit muodostaa itsellesi jos jonakin kylmänä  iltana menet asuntovaunun tai mökin lämmöstä ulkosalle pukeutuneena vain normaaliin lentoasuusi. Tunnin tai kahden päästä ulkona voit päätella toimiiko asusi kylmää vastaan vai ei. Jollei – tässä on tarkistuksen paikka.
- Eloon jäämisen mahdollisuuteen tunturilla yöpyessäsi vaikuttaa ratkaisevasti löytyykö paikka mihin voisit kaivautua lumeen vai ei. KYSEESSÄ ON KEHON TUOTTAMAN LÄMMÖN SÄILYTTÄMINEN. Lumen sisällä lämpötila pysyy aina 0 Celsius asteisena. Jäähdytysteho miinus 30 ja 0 asteen välillä on suuri.                      Varmistaudu siitä että lentokoneesta aina löytyy sopiva työkalu, jolla voit kaivautua lumeen. Tutki myös ohjeita AIP GEN 1.5.1.


7. SÄÄ JA VAARALLISET SÄÄOLOSUHTEET Tunturisää on tunnetusti epäluotettava. Kokemuksesta voimme sanoa, että kaunis ilma sinisine taivaineen ja leutoine tuulineen on alle kahdessa minuutissa voinut muuttua lumimyrskyksi, jolloin tuuli on yltynyt yli 25 metriin sekunnissa. Älä koskaan jätä konettasi kiinnittämättä EDES MUUTAMAKSI MINUUTIKSI.

7.1 Vaaralliset sääolosuhteet Vaarallisimmat ja epäluotettavimmat lento-olosuhteet Paittasjärveltä lennettäessä vallitsevat kun tuuli puhaltaa ETELÄN ja LÄNSI-LOUNAAN väliltä, etenkin pilvirintaman yhteydessä. Paittasjärven eteläpuolella oleva "Föhn"-aukko voi sulkeutua hyvin nopeasti. Jos tällainen tilanne yllättää sinut, yritä pysytellä nostoalueella ja pyri nousemaan vielä korkeammalle, jotta saisit paremman yleissilmäyksen ja toivottavasti löytäisit aukkoja pilvipeitteessä. Paittasjärven alueen oltua aikaisemmin umpipilvessä, lentäjät ovat löytäneet aukkoja joko 50 km pohjoiseen Tornionjärveltä tai 50 km itään lähempänä Kiirunaa. Mikäli sinun on pakko hakea laskeutumispaikka muualta kuin Paittasjärveltä, ilmoita aikeistasi NIKKA RADIO:lle. MIKÄLI  JOUDUT KIIRUNAN KENTÄN SUUNTAAN, ILMOITA KIIRUNAN TORNILLE LÄHESTYMISPISTEESSÄ KAALASJÄRVI taajuudella 130.15 MHz, ennenkuin saavut valvontavyöhykkeelle.

Sisällysluettelo.


8. KIINNITYS Kaikki lentokoneet ja kuljetusvaunut on kiinnitettävä paksuilla köysillä. Nostovoiman vähentämiseksi aseta tuki lentokoneen pyrstön alle, jotta kohtauskulma tuuleen pienenisi. Kiinnitä nokka, pyrstö ja siipien kärjet. Kiinnitystä suositellaan myös keskeltä siipiä. PIDÄ MYRSKYÄ SELVIÖNÄ. Asuntovaunussa asuvien tulisi myös ottaa asuntovaunun kiinnitys huomioon.


9. VARUSTUS Lennettäessä ja oleskeltaessa tunturimaisemissa vaaditaan usein toisenlaisia varusteita kuin mihin olet tottunut kotiseudullasi. Sääolosuhteet poikkeavat – ne ovar ankarammat. Tienoo on harvaan asuttu – talojen välimatkat ovat pitkät. On otettava mukaan enemmän varusteita sekä lentokonetta että itseäsi varten. Varuste-ehdotukset eivät ole täydelliset. Täydennä luetteloa parhaaksi katsomallasi tavalla.

9.1 Lentokoneen varustus
- Radio ja AIP GEN 1.5.1 ja 1.5.2 (soveltuvin osin) mainitut varusteet ovat PAKOLLISET. Harjoittele merkinantopeilin käyttöä.
- Varaparistot, huurreikkunat, makuupussit ja savusoihdut. Maantiesoihdut palavat voimakkaasti ja pitkään. Kohdassa 5. mainitut kontrastimerkinnät.

  9.2 Henkilökohtainen varustus
- Lämpimiä alusvaatteita, ilmava välivaate, jotta kosteus pääsee pois, villaiset alusvaatteet tai muuta lämpimää.
- Lämpöasu, untuvatakki tai vastaava.
- Lämpimät käsineet.
- Päähine, jossa korvalaput. Mitä korkeammalle lennät, sitä kylmemmäksi käy.
- Runsaasti sukkia ja villasukkia. Ennen lennolle lähtöä vaihda kuivat sukat niin kestät kylmyyden paremmin.
- Lämpimät kengät tai saappaat. Huopakengät tai –saappaat ovat lämpimimmät.
- Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet.
- Sähkösukat tai pohjalliset lentokenkiin. Varaa kunnolla akkukapasiteettia ja varmistaudu siitä, että yllät katkaisijaan.

 Sisällysluettelo.


10. HAPPILAITTEET JA NIIDEN KÄYTTÖ Korkeuslentoa suoritettaessa happilaitteet ovat välttämättömät. Onnettomuuden vaara on suuri, jos lentää yli 4000 m, koska silloin hapenpuute alentaa sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Voimassa olevat "ansiolentoa" koskevat määräykset hapen säilytyksestä ja käytöstä löytyvät BCL-D 2.6.7 ja 2.7.5.
Yksityislennolla moottorikoneella ja purjelentokoneella on seuraavia suuntaviivoja noudatettava hapenpuutteen aiheuttaman onnettomuuden välttämiseksi. Paittasjärvi sijaitsee 466 m merenpinnan yläpuolella.
LENTOKORKEUS MSL
alle 4000 m Happivarustus ei ole välttämätön, mutta suositeltava lennettäessä pidempään korkeudessa 3000-4000 m.
4000 m - 7000 m Happivarustusta on aina käytettävä.
7000 m - 12000 m Lentäminen ilman happilaitetta yli 7000 metrin korkeudessa on HENGEN-VAARALLISTA. Henkilökohtaisesti sovitettua happinaamaria on käytettävä. Henkilön, joka aikoo lentää näillä korkeuksilla, on läpäistävä alipainekammiokoe, jossa on tarkoin todettu hapenpuutteen vaikutukset. Hätähappivarustus on mikäli mahdollista myös otettava mukaan välitöntä käyttöä varten.
yli 12000 m Lentäminen on mahdollista ainoastaan ylipainevarustuksella. Lentäminen tavallisella happivarustuksella on hengenvaarallista vaikkakin hapensaanti olisi 100%.
JOS TOTEAT KÄRSIVÄSI HAPENPUUTTEESTA TAI EPÄILET SITÄ LASKEUDU HETI ALLE 4000 METRIN KORKEUTEEN. TÄYSI JARRUTUS PÄÄLLE JA VAUHTI NOPEA.
Nämä suuntaviivat ovat hyvin henkilökohtaisia. Kaikki riippuu tietenkin siitä millainen sen hetkinen yleiskuntosi on, mikäli poltat tai käytät nuuskaa jne.


11. TIETOA KIIRUNASTA Kiiruna sijaitsee 55 km itään Pirttivuopiosta ja on sen lähin kaupunki. Kiirunalla on 23000 asukasta ja kaikki tarvittavat hyödykkeet. Huonon lentosään sattuessa voi lähteä Kiirunaan ostoksille tms. Innokkaille hiihtäjille löytyy kunnassa erinomaiset olosuhteet sekä maasto-, lenkki- että mäenlasku-harrastajille. Keskellä kaupunkia Folkets Hus-talossa on turistitoimisto, josta saa runsaasti neuvoja ja ideoita sekä karttoja. Joitakin vihjeitä huonon lentosään sattuessa:
- Hyviä vohveleita Nikkaluoktan turistiasemalla.
- Hiihtolenkki Kebnekaisen turistiasemalle päin tai pitkin Vistasdalen'ia.
- Autolla tai junalla Atlantin rantaan Narvikiin. Uskomattomat luonnonnäkymät avautuvat pitkin matkaa (koko päivän retki).
- Jukkasjärvi Kiirunasta 10 km itään. Maailman suurin igloo, avoinna päivittäin.
- Kirkko ja kaupungintalo Kiirunan keskustassa. Hienoa arkkitehtuuria.
- LKAB Maailman suurin maan alainen kaivos. Vierailua varten yhteys turistitoimistoon (parin tunnin vierailu).

Sisällysluettelo.



12. RADIOTAAJUUDET

Nikka radio                                                     123.50 MHz
Kiruna tornet                                                   130.15 MHz
Kiruna VOR (Id: KRA)                                   115.20 MHz
Sweden kontroll                                             131.05 MHz
Gällivare information                                     122.10 MHz
Bodö kontroll                                                  126.45 MHz
Bardufoss kontroll (tutka)                              118.80 MHz
Evenes                                                            120.10 MHz
Narvik                                                              121.20 MHz
Hätätaajuus                                                    121.50 MHz  

PUHELINNUMEROITA

Paikallinen pelastuspalvelu                                    0980 122 50
Lennonjohto Kiiruna                                                0980 680 20
Arlanda Briefing                                                      08 797 63 42
ARCC                                                                       031 64 80 30

Puhelinnumeroita Kiirunassa
Turistitoimisto Kiirunassa  0980 – 188 80
Kiruna Trafik (Linja-autoasema)  0980 – 141 41
Sairaala  0980 – 730 00 Thulegatan 29,  Tauluilla E10-tieltä
Hinaus 0980 – 180 00
Uimahalli 0980 - 70288

Hälytysnumero hätätilanteessa 112

Sisällysluettelo.

Uppdaterad 15 januari 2008.
© Segelflygklubben Kiruna
Bengt Lundgrensgatan 12
98133 KIRUNA
Pg. 386009-5


Till startsidan          Föregående sida

Finns det ingen meny till vänster klicka här.
Om en länk inte fungerar, skicka en E-mail till webmastern